Kaksi kiloa tuli täyteen Nemolla jo viikko sitten, 15-viikkoisena. Tänään 16-viikkoisena pikkujätkä oli jo 2150g. Huh, milloinhan tämä kasvuvauhti rauhoittuu!?
Nyt alkaa lomat olla lomailtu. Toinenkin mökkiviikko meni mallikkaasti, Orimattilassa Nemo pääsi tutustumaan kunnolla metsässä samoiluun ja nautti edelleen vapaana kirmaamisesta. Päivän kuvat ovat reilun viikon takaa; Nemo metsässä sekä kotiin palattuamme kassissa. Muutaman päivän kesti purkaa kaikki mökkikassit ja sen aikaa Nemo nukkui yöunensakin siellä vaatteiden seassa.
Nemo on tosiaan kasvanut hurasti. Se on aikamoinen koipeliini. Takamus etenkin näyttää hassulta, kun pentukarvaa on tippunut, mutta uutta karvaa ei vielä ole juurikaan kasvanut. Motoriikka on edelleen kehittynyt hurjasti, se loikkaa sohvalle jo sujuvasti ja menee yläkertaan portaat ylös alas. Olemme koittaneet pitää Nemon pois yläkerrasta lapsiportin avulla, mutta aina se löytää jonkun kolon (portaiden välistä, kaiteen välistä) josta se pääsee sinne livahtamaan. Katsotaan oppiiko ikinä!
Muutenkin Nemo on aikamoisessa riiviö-iässä. Vauhtia löytyy vaikka muille jakaa, valveilla ollessaan se ei ole hetkeäkään paikallaan. Usein sillä on joku jekku mielessä. Koitan kanavoida Nemon energian kaikenlaiseen pikkupuuhaan ja kävelylläkin on käyty jo pidemmällä. Jos puuhaa ei ole tarpeeksi, koira sananmukaisesti hyppii seinille tai aloittaa vanhan lempipuuhansa eli varpaiden metsästyksen. Myöskin Nemo on alkanut haukkua enemmän, joskus se suorastaan koittaa komentaa meitä haukkumalla vaikkapa leikkimään. Yritämme tietty silloin olla huomioimatta koiraa ja vasta sitten kun se rauhoittuu, alkaa leikki.
Esikoisemme Viljami on nyt saanut muutamia kertoja ulkoiluttaa Nemoa yksin. Hyvin on sujunut. Ja 4-vuotias Pihla haluaa usein lähteä kanssani Nemoa ulkoiluttamaan, hän taitaa lapsistamme olla eniten koiraihminen ja rakastaa Nemoa yli kaiken.
Tänään Nemo löysi ulkona kuolleen oravan luun. Ei olisi antanut millään pois, oli todellinen aarre, ja koko koira oli aivan kiihdyksissään. Kerran se on myös löytänyt kuolleen päästäisen. Ihanaa, ensin tuollaista ja sitten kotona pieni kieli lipsuttaa meille pusuja. Yök, parempi olla ajattelematta tarkemmin... Sinänsä Nemo on kyllä erittäin siisti koiraa. Putsaa tarkasti kaikki paikat esim. tarpeiden teon jälkeen. Vähän kuin kissat konsanaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti