Noel

Messarin näyttelyllä oli sellainen konkreettinenkin seuraus, että taloomme muutti toinenkin karvakorva ;) Tapasin nimittäin näyttelyssä Elisabethin, joka omistaa Nemon siskon Candyn ja sen tiimoilta olen jonkun verran hänen kanssaan näyttelyissä jutellut. Olinpa huomannut syksyllä, että hänellä oli ihan kiinnostava phalènepentue, kuvien perusteella olin ihastellut pentueen isää ja tämän sukua ja äitinä pennuilla oli Elisabethin oma koira Wendy, joka sekin on kaunis ja hyväluonteinen. Messarissa sitten erehdyin kysäisemään, joko molemmilla pennuilla on koti... no eipä ollut ja Elisabeth kertoi etsivänsä näyttelystä kiinnostunutta kotia etenkin toiselle pennuista. Annoin sähköpostiosoitteeni, johon sain näyttelyn jälkeen lisää kuvia ja tietoa pennuista... Arvaahan sen, miten siinä kävi. Jo seuraavana lauantaina olin Turun satamassa hakemassa pientä ahvenanmaalaista Noelia eli Angelluck's Heart of Noblesia kotiin. Ikää Noelilla oli tuolloin 11 viikkoa.

Nyt meillä on yhteiseloa Noelin kanssa takana reilu kuukausi. On aivan ihanaa, että Nemo sai kaverin! Ensitapaaminen jännitti Noelia ja se oli puolisen tuntia ihan jähmettyneenä, kunnes sitten huomasi, ettei Nemo ole ollenkaan pelottava. Siitä asti koirat ovat olleet hyviä ystäviä, mitä nyt Nemon kärsivällisyyttä koetellaan välillä kovastikin...

Luonteeltaan Noel on aika erilainen kuin Nemo. Se on vilkkaampi ja energisempi, oikea pikku pyörremyrsky, koko ajan jotain touhuamassa, puremassa, riehumassa. Se tykkää läheisyydestä enemmän kuin Nemo, etsii unipaikkaa aina jonkun sylistä tai kainalosta. Myös lapset saavat sitä huoleti halia ja pusia. Kodin ulkopuolella Noel on selvästi Nemoa arempi ja ujompi, uudet asiat jännittävät sitä kovasti ja esim. vieraita koiria se pelkää (vrt. Nemo, joka kuvitteli jo pikkupennusta, että kaikki ihmiset ja koirat rakastavat sitä ja olisi halunnut kaikkien kanssa leikkimään). No Nemo on hyvänä esimerkkinä ja rohkaisijana ja uskoisin, että Noelistakin kasvaa vielä vallan reipas poika, kun sen kanssa vähän tehdään töitä.

Tämän postauksen kuvat ovat jo muutaman viikon vanhoja, laitan vaikka huomenna uudempia kuvia.

Messari

Enpä ole tullut päivittäneeksi blogia moneen kuukauteen... Syksy olikin melkoisen kiireinen, kun aloitin työt kodin ulkopuolella. Nemo joutui ensimmäistä kertaa elämässään olemaan päivisin yksin kotona ja iltaisin se olikin todella energinen. Syksyn ainoa koiranäyttely oli Messukeskuksen näyttely, joka meni hienosti.

Aika ja paikka: 12.12.2009 Helsinki Messukeskus
Tuomari: Giuseppe Alessandra, Italia
Tulos: Nuo ERI1 vasert
Arvostelu: 20 months. Good type, size and coat. Very masculine. Correct teeth. Good ears and neck. Strong in the front & in the body. Sufficient angulations. Good mover.

Tästä on taas hyvä jatkaa, seuraava näyttely vasta keväällä Nemon täytettyä 2v. ja sitten alkaakin se sertin metsästys ;)

Tokoilua

Tänä syksynä olisi tarkoitus keskittyä näyttelyjen sijasta tokoiluun. Pääsimme viimeinkin Koivukylän koiraharrastajien koulutusryhmään, joka tosin nyt alkuunsa kestää vain viisi kertaa ja teoriatunnin... Teoria ja kaksi ensimmäistä tuntia ovat nyt takana. Teoria oli ihan mielenkiintoista, sellaista perusasiaa. Ensimmäisellä varsinaisella kerralla oli aivan järkyttävä sade ja Nemoa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa olla koulutuskentällä. Anovasti se vain katsoi minua kuin sanoakseen: "Vie mamma minut pois täältä!" Työvoitto oli, kun sain sen hieman leikkimään. Oli kuitenkin ankeaa ja mietin, mitä tästä tulee. Onneksi toinen kerta viime sunnuntaina oli jo sitten PALJON parempi, kun aurinko paistoi ja maakin oli kuiva. Itse asiassa Nemo taitaa olla ryhmämme tähtioppilas :) Kontakti sillä on tosi hyvä ja tykkää kyllä oppia uutta, kun vaan hihnan toisessa päässä osaisi opettaa! Sinänsä tuolla ei ole ollut meille mitään varsinaisesti uutta, mutta intoa ja ideoita sieltä kyllä saa. Harjoiteltu on kontaktia, luoksetuloa, paikalla oloa, maahan menoa, sivulle tuloa... Ja kaikessa harjoittelussa on ollut joku "jippo", ei vaan siis sellaista tylsää toistamista. Esimerkiksi maahanmenoa harjoiteltiin leikkimällä koiran kanssa ja sitten yhtäkkiä syöksähtämällä maahan, samalla käskysana. Tarkoituksena saada nopea maahanmeno. Ihan hyvä harjoitus, tosin Nemo tuolla kentällä leikkii aika huonosti, hirveästi olisi hajuja, joita koittaisi haistella. Namilla toimii paremmin ja jättää haisteluyrityksen. Toivottavasti jossain vaiheessa oppii, että tuolla ei haistella vaan leikitään mamman kanssa :)

Lisäksi olemme saaneet tehtävän opettaa koiralle jonkun erikoistempun, joka pitäisi esittää vikalla koulutuskerralla. Olemme alkaneet harjoitella jalkojen välistä pujottelua :) Ekan jalan alta osaa jo mennä, toka vähän takkuaa... mutta eiköhän se tästä. Tuntuu, että välillä Nemo unohtaa aivan, miten sen namin saa, ja alkaa kokeilla kaikkea mahdollista. Ihan erilainen, kuin edellinen koirani. Se oppi asiat suht nopeasti ja sitten toisti ne melko pomminvarmasti lopun ikäänsä. Nemo oppii asian myös nopeasti ja luulen sen jo osaavan tietyn asian, sitten yhtäkkiä tekeekin jotain ihan muuta. En tiedä, onko tuo tyhmyyden vai viisauden merkki? Tuntuu vähän siltä, että Nemo aina erikseen miettii, miten helpoiten namin saisi tai kannattaako juuri tällä kerralla totella. No joo... hirveän tottelevainenhan tuo yleisesti ottaen on, ihan äänensävyjäni kuuntelee ja esim. lenkillä voin pitää vapaana, ottaa heti kontaktin ja tulee vierelle, kun pyydän.

Vantaa 5.9.2009

Nyt on osunut tiukkoja tuomareita kohdalle. Vaikka toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että saa sitä tiukka ollakin ts. ei ERIä tarvitsee antaa, jos ei tuomari todella katso koiran olevan ERINOMAINEN. Koitamme siis olla tyytyväisiä toiseen EH:n peräkkäin :) Eipä taaskaan esim. yksikään phalène-nartustakaan saanut ERIä (sama juttu ed. näyttelyssä). ROP oli Babbler's Atlantis, kuten SKKY:n täyttelyssä viikkoa aikaisemmin.

Tuomari: George Kostapoulos, Kreikka
Tulos: JUN EH1
Arvostelu: masculine well bodied for age, a bit squer in proportion, head could be more elegant, dark eyes, correct ears, good bones and feet, well angulated rear, sound mover, tail too much over topline

Nyt pidetään muutaman kuukauden näyttelytauko, Messariin joulukuussa mennään varmaan ihan tunnelman vuoksi :)

SKKY:n erikoisnäyttely Helsinki 30.8.2009

Vietimme taas mukavan näyttelypäivän, oli kiva nähdä tuttuja ja uusia koiria ja ihmisiä. Hesperian puisto oli vähän ahdas näyttelypaikka, onneksi ei sentään satanut, niin kuin aamulla ensin vähän näytti... Pikkuisen olivat kehät liukkaat ja mutaiset edellisen yön sateen jäljiltä.

Tuomari: Jan Törnblom, Ruotsi
Tulos: JUN EH1
Arvostelu: Bra storlek. Välplacerade öron. Bra bett. Bra ögon. Något kort hals. Framskulet (?) skulderparti. Fin rygg. Platt svans. Rör sig litet löst fram och tillbaka. Passande benstomme. Bra päls. Trevlig temperament.

Erikoisnäyttely ja perhoskoirien kesäpäivät Piikkiössä 15.-16.8.

Ylin ja alin kuva: Anette Nurmi
Keskimmäiset kuvat: Johanna Koskipirtti

Perhoskoirien erikoisnäyttely ja kesäpäivät pidettiin tänä vuonna Piikkiössä Tuorlan majatalossa. Paikka olikin oikein mainio tällaisen tapahtuman järjestämiseen. Itse majatalorakennus ja milijöö oli kaunis ja idyllinen, olipa siellä kanoja, pupuja ja lampaitakin pihapiirissä. Lisäksi alueella oli iso, siisti nurmialue, joka oli omiaan koiranäyttelyn järjestämiseen. Myös kiva "peikkopolku" metsälenkki löytyi ihan läheltä. Ainoa miinus itse majoitustiloista, jotka ovat normaalikäytössä maatalousoppilaitoksen asuntolana. Olivat aika kalseat ja karut... Mutta asiansa tietty ajoivat nekin.

Minä, Nemo, Johanna ja Fanni saavuimme Tuorlaan vasta lauantaina aamupäivästä. Mätsäri oli juuri lopuillaan. Katselimme vähän ympärillemme, majoittauduimme ja sitten olikin jo aika suunnata kehän laidalle varsinaisen näyttelyn alkua odottamaan. Lauantaina arvosteltiin phalènet, Nemo numerolla 8. Junioriuroksia oli yhteensä 4kpl ja phalèneita 44kpl. Nemo sai erin, oikein hyvät arvostelut ja oli kilpailuluokan toinen. Paras uros -kehässä ei sijoitusta tullut.

Tuomari: Pirjo Aaltonen, Suomi
Tulos: JUN ERI2
Arvostelu: Sopusuht rakentunut, mittasuht kaunis, selvän sukupuolileiman omaava nuori uros, hieman lyhytlinjainen pää, melko lyhytlinjainen otsapenger, hyvin asettuneet korvat, silmät voisi olla tummem, hyvä runko, hyvin kulm raajat, kaunis ylälinja, hyvä hännän kiinnitys, likkuu hyvällä askeleella tasap. edestä ja takaa

Urosten arvostelun jälkeen lähdimmekin Nemon kanssa silmä- ja polvitarkastukseen. Siellä ei kauaa nokka tuhissut, suurin homma oli papereiden täyttämisessä. Ja hienoa, polvet ja silmät olivat molemmat kunnossa! Nyt kai sitten voin ilmoittaa Nemon jalostusuroslistalle, kun ehdot täyttyvät. Hienoa!

Phalèneiden ROP oli Nemon setä (isän täysveli, toisesta pentueesta) Chaplin Line´s Northern Hope eli Wihtori. Sille pidimmekin peukkuja :) Nemo on tosi paljon Wihtorin näköinen, toivottavasti seuraa myös setänsä jalanjälkiä näyttelyrintamalla!

Lauantain näyttelyn jälkeen menimme joksikin aikaa lepäilemään, sitten olikin aika käydä syömässä ja koirien kanssa lenkillä. Iltakisailut alkoivat puoli kahdeksan aikaa ja hupia riitti pitkään. Oli paras asu, kauneimmat hapsut, tummimmat silmät, iloisin häntä yms. kisoja. Mekin muutamaan osallistuimme, mutta eipä tullut menestystä :) Fanni tosin voitti sprinttikisan, mutta taisi saada vähän ärtyneitä katseita, ilmeisesti monien mielestä oli epäreilua, että Fanni osallistui kisaan pitkine koipineen! Minusta oli mukavaa, että mukana oli muutamia toisenkin rotuisia koiria. Ja Nemosta oli tosi tosi kivaa, että Fanni oli mukana! Kaverukset leikkivät nätisti ja viihtyivät hyvin yhdessä.

Illalla käytiin vielä pieni lenkki kävelemässä ja unta ei paljon tarvinnut houkutella. Tosin Nemo katsoi asiakseen vahtia pienillä vuh-äänillä läpi yön kaikkia kuulemiaan ääniä...

Aamulla satoi kaatamalla ja vähän hirvitti, mitä päivästä tulisi. Päätimme jättää aamiaisen väliin ja syödä omia eväitä aamulenkin jälkeen. Ihme tapahtui; kun papillonien arvostelu alkoi klo 10, loppui sadekin! Itse katselin tiiviisti kaikki papillonit, Johanna ja koirat kävivät myös lepäilemässä ja lenkillä. Edes syömässä en malttanut käydä. Niinpä sitten arvostelujen loputtua kahden jälkeen kävimme luovuttamassa huoneen, ostamassa sämpylät ja sitten olikin aika lähteä ajelemana kotia kohti. Toivottavasti ensi vuonna pääsemme uudestaan mukaan erkoisnäyttelyyn!

Eukanuba summer show Helsinki 26.7.09

Tällä kertaa ei mennyt näyttely ihan putkeen. Tai siis ihan hyvin muuten, mutta Nemo oli juuri tulossa kipeäksi. Aamulla ennen näyttelyä se aivasteli vähän, mutta enpä osannut mitään ihmeitä epäillä. Iloisella mielellä lähdimme näyttelyyn. Aika pian paikanpäällä huomasin, että Nemo oli tavallistakin herkempi kurkustaan. Tosi helposti alkaa "haukkoa ilmaa" normaalistikin, jos vetää kaulapannassa tai näyttelyhihnassa (meillä normaalisti tämän takia käytössä valjaat) ja muutenkin Nemolla on herkkä nielu, lähes aina esim. vettä juotuaan alkaa kakoa. No nyt heti näyttelyhihnaan vaihdettuamme huomasin, että Nemon ei tarvinnut vetää paljoakaan, kun jo ei henki kulkenut :( Kehään kuitenkin menimme ja voi kauhistus, heti liikkuessaan Nemo alkoi haukkoa henkeään! Olipa jotenkin noloa ja tietysti kurjaa Nemonkin kannalta. Tuomari tietenkin kiinnitti tuohon huomiota, muuten Nemo sai ihan hyvät arvostelut ja jopa EH:n. Pelkäsin, ettei tuomari edes arvostele moista henkeä haukkovaa koiraa!

Illalla Nemo aivasteli vähän lisää ja seuraavana aamuna sai ilman hihnaakin röhinäkohtauksia. Viikon verran oltiin hissukseen, käytiin sitten aivastelun ja röhinän takia eläinlääkärissäkin, vaikka ei oikein mitään ihmeitä löytynyt. Ilmeisesti joku virus. Strongholdinkin Nemo oli saanut viimeeksi vain viikkoa ennen näyttelyä, joten ei pitäisi olla nenäpunkistakaan kyse. Ja viikossa oireet sitten hävisivätkin.

Tietenkin olisi jätetty näyttely väliin, jos olisin tajunnut, että Nemo oli tulossa kipeäksi. Hyvä olla jälkiviisas. No nyt kohti uusia näyttelyjä, pääasia on, että Nemo on taas kunnossa!

Tuomari: Bo Skalin, Ruotsi
Tulos: JUN EH1
Arvostelu: bra huvud, litet stor i skallen, bra hals, korrekta proportioner, litet platt svans, välvinklad fram & bak, vill inte riktigt ta för sig mycket pga? att han drar efter luft hela tiden när han går, bra pälskvalitet