Erikoisnäyttely ja perhoskoirien kesäpäivät Piikkiössä 15.-16.8.

Ylin ja alin kuva: Anette Nurmi
Keskimmäiset kuvat: Johanna Koskipirtti

Perhoskoirien erikoisnäyttely ja kesäpäivät pidettiin tänä vuonna Piikkiössä Tuorlan majatalossa. Paikka olikin oikein mainio tällaisen tapahtuman järjestämiseen. Itse majatalorakennus ja milijöö oli kaunis ja idyllinen, olipa siellä kanoja, pupuja ja lampaitakin pihapiirissä. Lisäksi alueella oli iso, siisti nurmialue, joka oli omiaan koiranäyttelyn järjestämiseen. Myös kiva "peikkopolku" metsälenkki löytyi ihan läheltä. Ainoa miinus itse majoitustiloista, jotka ovat normaalikäytössä maatalousoppilaitoksen asuntolana. Olivat aika kalseat ja karut... Mutta asiansa tietty ajoivat nekin.

Minä, Nemo, Johanna ja Fanni saavuimme Tuorlaan vasta lauantaina aamupäivästä. Mätsäri oli juuri lopuillaan. Katselimme vähän ympärillemme, majoittauduimme ja sitten olikin jo aika suunnata kehän laidalle varsinaisen näyttelyn alkua odottamaan. Lauantaina arvosteltiin phalènet, Nemo numerolla 8. Junioriuroksia oli yhteensä 4kpl ja phalèneita 44kpl. Nemo sai erin, oikein hyvät arvostelut ja oli kilpailuluokan toinen. Paras uros -kehässä ei sijoitusta tullut.

Tuomari: Pirjo Aaltonen, Suomi
Tulos: JUN ERI2
Arvostelu: Sopusuht rakentunut, mittasuht kaunis, selvän sukupuolileiman omaava nuori uros, hieman lyhytlinjainen pää, melko lyhytlinjainen otsapenger, hyvin asettuneet korvat, silmät voisi olla tummem, hyvä runko, hyvin kulm raajat, kaunis ylälinja, hyvä hännän kiinnitys, likkuu hyvällä askeleella tasap. edestä ja takaa

Urosten arvostelun jälkeen lähdimmekin Nemon kanssa silmä- ja polvitarkastukseen. Siellä ei kauaa nokka tuhissut, suurin homma oli papereiden täyttämisessä. Ja hienoa, polvet ja silmät olivat molemmat kunnossa! Nyt kai sitten voin ilmoittaa Nemon jalostusuroslistalle, kun ehdot täyttyvät. Hienoa!

Phalèneiden ROP oli Nemon setä (isän täysveli, toisesta pentueesta) Chaplin Line´s Northern Hope eli Wihtori. Sille pidimmekin peukkuja :) Nemo on tosi paljon Wihtorin näköinen, toivottavasti seuraa myös setänsä jalanjälkiä näyttelyrintamalla!

Lauantain näyttelyn jälkeen menimme joksikin aikaa lepäilemään, sitten olikin aika käydä syömässä ja koirien kanssa lenkillä. Iltakisailut alkoivat puoli kahdeksan aikaa ja hupia riitti pitkään. Oli paras asu, kauneimmat hapsut, tummimmat silmät, iloisin häntä yms. kisoja. Mekin muutamaan osallistuimme, mutta eipä tullut menestystä :) Fanni tosin voitti sprinttikisan, mutta taisi saada vähän ärtyneitä katseita, ilmeisesti monien mielestä oli epäreilua, että Fanni osallistui kisaan pitkine koipineen! Minusta oli mukavaa, että mukana oli muutamia toisenkin rotuisia koiria. Ja Nemosta oli tosi tosi kivaa, että Fanni oli mukana! Kaverukset leikkivät nätisti ja viihtyivät hyvin yhdessä.

Illalla käytiin vielä pieni lenkki kävelemässä ja unta ei paljon tarvinnut houkutella. Tosin Nemo katsoi asiakseen vahtia pienillä vuh-äänillä läpi yön kaikkia kuulemiaan ääniä...

Aamulla satoi kaatamalla ja vähän hirvitti, mitä päivästä tulisi. Päätimme jättää aamiaisen väliin ja syödä omia eväitä aamulenkin jälkeen. Ihme tapahtui; kun papillonien arvostelu alkoi klo 10, loppui sadekin! Itse katselin tiiviisti kaikki papillonit, Johanna ja koirat kävivät myös lepäilemässä ja lenkillä. Edes syömässä en malttanut käydä. Niinpä sitten arvostelujen loputtua kahden jälkeen kävimme luovuttamassa huoneen, ostamassa sämpylät ja sitten olikin aika lähteä ajelemana kotia kohti. Toivottavasti ensi vuonna pääsemme uudestaan mukaan erkoisnäyttelyyn!